OPPIMISEN TAIDOT

Kirjat tilataan Tilauslomakkeella.

Lukijalle

Oppiminen on monimutkainen prosessi, joka perustuu yksilön ulkomaailmasta saamiin vaikutteisiin, oivalluksiin, omaan päättelyyn, käytännän kokemuksiin ja kaiken kootun informaation pohjalta toteutuvaan oppijan uudelleen suuntautumiseen. Opetuksessa oppilaiden oppimista tukee opettajan antama opetus. Nykyisin opetus ei kuitenkaan tähtää läheskään aina oppimisen prosessien ohjaamiseen, vaan keskittyy lähinnä oppiaineiden sisältöihin, asiatietojen kertaamiseen ja niiden osaamisen arviointiin. Tätä näkökulmaa tukee myös peruskoulun opetussuunnitelma, jonka laatimisessa painopiste on lähinnä opetuksen sisältöjen esittelemisessä.

Yleisessä peruskouluopetuksen järjestämisessä on puolestaan lähdetty siitä ajatuksesta, että oppijoiden osaamisedellytykset määrittelevät eri oppiaineiden sisältöjen laadun ja määrän. Erilaisia opetussuunnitelmia on laadittu erilaisia oppijoita varten. Oppilaat on jaettu eritasoisiin opetuksen muotoihin, joissa arvellaan voitavan opettaa samansisältöisesti ja samanlaisesti kaikkia oppilaita. Vaikka opetusta näin on homogenisoitu, ovat oppijat kuitenkin osoittautuneet varsin heterogeeniseksi joukoksi. Jotkut näyttävät selviytyvän koulun antamista oppimistehtävistä liian helposti ja toiset taas tuntuvat juuttuvan yksinkertaisinkiin tehtäviin.

Opettajan osaamisesta, didaktisista taidoista, ei koulujen opetussuunnitelmissa mainita yleensä mitään. Opettaja puolestaan on tottunut arvioimaan oppilaiden tuotoksia eikä aina havaitse, että eroja oppilaiden oppimisessa saattaakin aiheuttaa opettajan oma epäsensitiivinen oppilaiden tarpeisiin huonosti vastaava opetusmenettely.

Kun peruskoulun oppilailleen antamat opiskeluvalmiudet eivät vastaa nykyisen informaation vallankumouksen ajan vaatimuksia jatko-opinnoissa, joudutaan niissäkin miettimään tasoryhmityksiä. Samalla luodaan sellaista yhteiskuntaa, joka väistämättä jakautuu taitaviin tiedon valtateillä suvereenisti liikkuviin ja toisaalta niihin kansalaisiin, joille ei uusi, lähes kokonaan informaation käsittelyn tietotaidon varaan rakentuva yhteiskunta ja sen talouselämä anna juuri minkäänlaisia työ- ja toimeentulomahdollisuuksia. Koulun kannalta tilanne saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että kaikki, sekä oppilaat että opettajat, ovat tyytymättömiä itseensä, kouluun ja opetukseen.

Näyttää siltä, että jako erityyppisiin opetusryhmiin ei voi jatkua loputtomasti, koska silloin suomalainen erityisopetus muodostaa kohta peruskoulun rinnalle uuden rinnakkaiskoulujärjestelmän, juuri sen, josta peruskoulu-uudistus sanoutui irti.

Vaikka peruskoulun sisällöllistä vaatimustasoa on laskettu huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana, ei koulu kuitenkaan näytä tuottavan edes vähennetyillä vaatimuksilla arvioituna tasokasta oppimistulosta. Erityiskouluista muodostuva rinnakkaiskoulujärjestelmä tulee asettamaan oppimissaavutusten riman vieläkin alemmaksi.

Voidaan kuitenkin sanoa, ettei kukaan, oppimishäiriöinenkään koululainen voi olla kaikissa oppiaineissa heikko. Kun löydetään keskeiset ongelmat, jotka aiheuttavat heikon menestymisen perusopetuksessa, ne voidaan korjata ja opinnot perusopetuksessa voivat keskeytyksettä jatkua. Tällöin on tutkittava, miten puutteellisia oppimisvalmiuksia voidaan korjata ja millaisiin opetusjärjestelyihin tulisi ryhtyä, jotta annetun opetuksen didaktinen taso nousisi ja vastaisi paremmin oppilaiden tarpeita.

Peruskouluopetuksen keskeisimmäksi haasteeksi tulisi hyväksyä ajatus siitä, että opetuksen tehtävä on ohjata oppilaiden oppimisprosesseja ja vaikuttaa siihen, miten oppija havainnoi ympäristöään, kokoaa ja käsittelee tietoja ja suunnittelee toimintansa. Sisällöt, jotka melko lyhyiden ajanjaksojen sisällä menettävät vielä totuusarvoaankin, oppija kyllä omaksuu hyvin toimivien opiskeluvalmiuksiensa avulla verraten helposti. Hän oppii myös arvioimaan tiedon totuudellisuutta ja käyttökelpoisuutta.

Näitä kysymyksiä kutsun lukijan pohdiskelemaan kanssani tässä kirjassa. Olen itse varsin vakuuttunut siitä, että suomalaisen perusopetuksen tasoa voidaan jo nykyisellä tietämyksellä huomattavasti kohottaa.

Hetki vain, anna minun ajatella !

Lahdessa 31.3.2000


SISÄLLYS

Lukijalle
1. OPPIMISTAITOJEN OHJAAMINEN
1.1. Taustaa
1.2. Kognitiiviset rakenteet
1.3. Kieli ja vuorovaikutus
1.4. Ajattelun taidot oppimisessa
1.5. Oppimisen tyylit ja strategiat

2. NEUROKOGNITIIVINEN OPPIMISKÄSITYS
2.1. Havaintotoiminta
2.2. Muistitoiminnot ja oppiminen
2.3. Metakognitiiviset taidot
2.4. Motivaatio ja tahto oppimistilanteessa
2.5. Oppijan käsitys itsestään oppijana
2.6. Arvioinnin merkityksestä
2.6. Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus
2.7. Automaatiot ja rutiinit oppimisessa
2.8. Siirtovaikutus ja siltaaminen

3. ERILAISET OPPIJAT
3.1. Lahjakas oppija
3.2. Puutteellisilla taidoilla varustettu oppija

4. PUUTTEET KOGNITIIVISISSA PROSESSEISSA
4.1. Puutteet tiedon keruussa
4.2. Puutteet tiedon käsittelyssä
4.3. Tuloksen tuottamisen ongelmat
4.4. Impulsiivisuus oppimistilanteessa

5. KORJAAVA OPETUS
5.1. Ohjaava opetustyyli
5.2. Hyädyllisiä ohjaamismekanismeja
5.3. Oppimisvalmiuksien harjoitusohjelmat
5.3.1. Bright Start-ohjelma
5.3.2. CogNet-ohjelma
5.3.3. Instrumental Enrichment-ohjelma

6. Kohti uutta opettamiskäsitystä
Korjaavan opetuksen yhdistys ry, Hämeenkatu 10 B 26, 15110 Lahti